Aloitteita ja kannanottoja

18.11.2021 pidetty syyskokous hyväksyi seuraavan esityksen lähetettäväksi Kemin kaupunginvaltuustolle ja vanhusneuvostolle:

Kemin Eläkeläiset ry:n syyskokous esittää, että Kemin kaupunki liittyy ikäystävällisten kaupunkien joukkoon.

Pelkkä ikäystävälliseksi julistautuminen ei kuitenkaan riitä, vaan kaupungin rakenteiden, palveluiden ja muiden toimintojen on oikeasti oltava ikääntyneet ihmiset ja heidän tarpeensa ja rajoituksensa huomioon ottavia.

Tämän esityksen liitteenä on ikäystävällisiksi pyrkiviä kaupunkeja varten tehty Maailman terveysjärjestön
(WHO) tarkistuslista. Osa listassa olevista asioista on jo toteutunut, mutta parannettavaa vielä riittää.

Esitämme, että kaupungin viranhaltijat ja toimielimet käyvät tarkistuslistan huolellisesti läpi ja tekevät päätökset tarvittavista parannuksista ja niiden toteuttamisen aikataulusta, jotta ainakin valtaosa – tai mieluummin kaikki – tarkistuslistan asioista tulevat toteutettua.

KEMIN TERVEYSPALVELUISTA

Kemin avoterveydenhuollon ylilääkäri Kari S. Lankinen on
todennut Kemin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalle antamassaan selvityksessä Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n tuottamissa terveyspalveluissa olevan merkittäviä puutteita. Selvityksen mukaan yritykselle on reklamoitu kuusi kertaa muun muassa kontrollikäyntien järjestämisestä, potilassiirroista
Keminmaan vuodeosastolle, palveluasumisen lääkäri-resursseista ja vastaanottoaikojen riittämättömyydestä.

Edelleen selvityksessä todetaan, että ennen ulkoistusta
vuosina 2016 … 2018 Kemissä on työskennellyt säännön-mukaisesti 13 … 14 lääkäriä. Lisäksi Kemi hankki osto-palveluina 3 … 4 lääkärin työpanoksen. Selvityksen
mukaan huomattava osa Mehiläisen lääkäreistä tekee vain muutaman työpäivän kuukaudessa. Vain kahdeksalla lääkärillä on ollut kuukaudessa enemmän kuin viisi työpäivää. Ylilääkäri Lankisen mukaan Mehiläisellä on siksi käytössään vain 8 … 9 lääkärin työpanos.

Selvityksessä todetaan edelleen, että Mehiläisen aikana
vastaanottoaikojen lukumäärä on pudonnut puoleen ja että 45 minuutin vastaanottoajoissa on tapahtunut romahdusmainen lasku. Ylilääkäri Lankisen mukaan nämä pitkät vastaanottoajat ovat kiistatta tarpeen pitkäaikaissairauksien, monisairaiden ja iäkkäiden potilaiden tutkimuksessa ja hoidossa.

Lautakunnalle annetussa selvityksessä todetaan, että
ulkoistussopimuksen mukaan terveyspalvelut on tuotettava lähipalveluina siten, ettei palvelutaso alene tai heikkene sopimuksen mukaisesta tasosta. Palvelutason osalta vastaava lääkäri katsoo, että poikkeama on koko sopimusajalta ollut merkittävä, koska puolet lääkärin vastaanottotyöstä on
käytännössä keskeytynyt.

Korona-aikana Mehiläinen Länsi-Pohja Oy on resurssien
vahvistamisen sijasta lomauttanut osan henkilöstöstään.

Mielestämme Mehiläinen Länsi-Pohja Oy ei ole noudattanut
ulkoistussopimusta ja on merkittävästi huonontanut kuntalaisten hoitoon pääsyä ja hoidon tasoa. Siksi esitämme, että Kemin kaupunki selvittää olisiko ryhdyttävä toimenpiteisiin sopimuksen purkamiseksi ja vahingonkorvauksen vaatimiseksi Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:ltä.

TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN KEMIN ASEMALLA

TURVALLISUUTTA PARANNETTAVA KEMIN ASEMALLA

Kemin asemalla kohtaavat Helsinkiin (Ouluun) ja Rovaniemelle
menevät junat normaalisti klo 19:06 sekä klo 21:22 ja 21:26. Ajoittain kohtaamisia tapahtuu myös muina aikoina, kun jompaan kumpaan suuntaan menevä juna on aikataulusta myöhässä. Näissä tilanteissa toiseen suuntaan menevien
matkustajien on kierrettävä pitkä matka suojaamattoman ykkösraiteen yli päästäk­seen kakkosraiteella olevaan junaan.

Kun opasteetkin ovat huonot, kakkoslaiturille kulkemisesta
aiheutuu vakavia vaaratilanteita. Kun isojen matkatavaroiden kanssa matkalle lähtevä ihminen havahtuu tarpeeseen siirtyä kakkoslaiturille, hän saattaa kiireissään yrittää ykkösraiteen ylittämistä juuri tulossa olevan junan edestä. Talvella lumi ja liukkaus vielä lisäävät onnettomuuksien riskiä. Raiteen ylittä­minen on yhtä lailla vaarallista junasta pois jääville ja Kemin aseman alueelle pyrkiville.

Jos matkustaja on päässyt onnellisesti kakkoslaiturille, hän
joutuu odottamaan junaa täysin sään armoilla. Laiturilla ei ole edes pysäkkikatosta saati sitten kunnollisempaa suojaa sadetta tai muuta huonoa säätä vastaan.

Vaadimme liikenne ja viestintäministeriötä ja sen alaista
väylävirastoa ryhtymään toimenpi­teisiin aseman turvallisuuden parantamiseksi. Aivan välittömästi on parannettava opastusta ja pystytettävä laiturille suojakatoksia junan odottajia varten.

Pikaisella aikataululla on myös käynnistettävä suunnittelu
kunnollisen alikulkutunnelin ja siihen kuuluvien hissien rakentamiseksi. Vaadimme ministeriötä pitämään huolta siitä, että väylävirasto aloittaa suunnittelun ja suunnitelmien toteuttaminen valmistelun. Väyläviraston omissa selvityksissä (Väyläviraston julkaisuja 32/2019) kyllä todetaan aseman suuret vuosit­taiset matkustajamäärät (vuonna 2018 Oulu – Kemi 670 000 matkaa, Kemi – Rovaniemi 470 000 matkaa ja Kemi – Kolari 65 000 matkaa), mutta ei esitetä toimenpiteitä matkustajien turvallisuuden parantamiseksi. Mahdolliset toimenpiteet kohdistuisivat Ajoksen satamaan sekä Stora Enson ja Metsä Groupin tehtaille menevien yhteyksien parantamiseen.

Olemme panneet merkille, että Pännäisten asemalle rakennettiin jokunen vuosi sitten alikulku välilaiturille. Suurten matkustajamäärien sekä nykyisen kulun hankaluuden ja vaarallisuuden vuoksi vastaava alikulku on kiireimmiten saatava myös Kemin asemalle.

ALOITE ON SAANUT JULKISUUTTA

Kannanotto on julkaistu Lounais-Lapissa. Ylen Kemin toimitus käsitteli kannanottoa tiistain 30.6. lähetyksessä ja kertoi asiasta myös nettisivuillaan.

Kannanottoa käsiteltiin Yle Kemin nettisivulla

Radoista ja ratapihoista vastaava Väylävirasto on vastannut aloitteeseen

Terveisin
Jussi Lindberg
Apulaisjohtaja
Väylien suunnitteluosasto

TARVITAAN LISÄÄ HOITAJIA

Ohjeita soten suunnittelijoille

28.3.2019 pidetyssä kevätkokouksessa hyväksyttiin seuraava kannanotto. Kannanotto on lähetetty tiedotusvälineille ja sosiaali- ja terveysministeriölle.Kataisen, Stubbin ja Sipilän hallitukset ovat pyrkineet muuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen periaatteet niin, että merkittävä osa palveluista (ja verorahoista) siirtyisi yksityisille yrityksille.

Kataisen hallitus suunnitteli kuntien yhdistämistä niin suuriksi kokonaisuuksiksi, että ne olisivat yksityisille firmoille riittävän
isoja markkina-alueita. Tämä suunnitelma kuitenkin kaatui muun muassa perustuslain vastaisuuteen. Sipilän hallitus sai aikaan mallin, jossa maakunnat järjestäisivät verorahoja yksityisille yrityksille, joiden pitäisi sitten tuottaa palveluita kansalaisille. Tämäkään malli ei sitten käytännössä toteutunut.

Viime aikoina paljastuneet laitosten sulkemiseen tai kunnan
haltuun ottamiseen johtaneet räikeät epäkohdat vanhusten-huollossa, lasten päiväkodeissa ja muuallakin ovat havain-nollisesti osoittaneet miten yksityisen yrityksen päätavoite ei ole palveluiden tuottaminen, vaan mahdollisimman suuren voiton saalistaminen. Voittoja maksimoidaan vielä sitenkin, että veroja maksetaan Suomeen mahdollisimman vähän.

Kun uudelle hallitukselle tehdään ohjelmaa vaalien jälkeen,
tärkeä osa ohjelmaa on sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntoon saattaminen. Suurten rakenteellisten uudistusten sijasta olennaista on palveluista käytännössä huolehtivien henkilöiden määrän merkittävä lisääminen. Sen vuoksi valtion avut palveluista vastaaville kunnille on palautettava vähintään ennen apujen leikkaamista olleelle tasolle ja tarvittaessa rahaa on annettava kunnille enemmänkin. Rahaa Suomessa kyllä on, kysymys on siitä, mihin sitä käytetään. Kuntien tarvitsemaan tukeen löytyy rahaa esimerkiksi niistä miljardeista, joita
on suunniteltu Nato-yhteensopivien hävittäjien hankintaan.

HYVÄ HOITO VANHUKSILLE

14.2.2019 pidetyssä johtokunnan kokouksessa hyväksyttiin seuraava kannanotto, joa päätettiin lähettää tiedotusvälineille sekä valtioneuvostolle, eduskuntaryhmille, Kemin kaupungille ja Keminmaan kunnalle.

Esille tulleet puutteet vanhusten hoidossa ovat olleet tiedossa pitkään. Ongelmat olivat laajasti esillä mm. vuonna 2012, kun vanhuspalvelulaki säädettiin. Silloin lakiin vaadittiin pakottavaa määräystä hoitajien vähimmäismäärästä laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Säädöstä vähimmäismäärästä ei kuitenkaan silloin tullut lakiin.

Pakottavan vähimmäisvaatimuksen puuttuminen ja vähäinen
viranomaisvalvonta ovat tehneet mahdollisiksi nyt julkisuuteen nousseet – ja vielä julkisuudelta piiloon jääneet – räikeät epäkohdat.

Vanhuspalvelulakia valmisteltaessa käsiteltiin hoitaja-mitoituksen sisällyttämistä lakiin. Koska asia on jo pitkälle valmisteltu, lain muuttaminen ja hoitajamitoituksen sisällyttäminen ehditään hyvin tekemään vielä ennen kevään eduskuntavaaleja. Toistamme aikaisemmin esittämämme vaatimuksen, jonka mukaan mitoituksena on käytettävä vähintään 0,8 ammattitaitoista hoitajaa hoidettavaa kohti.

Muistutamme siitä, että puutteita on myös muussa kuin
laitoshoidossa. Muun muassa vuonna 2018 julkaistu Nordcare2-tutkimus kertoo, että Suomessa kotihoidon taso on selvästi huonompi kuin muissa Pohjoismaissa. Tutkimusten mukaan monet vanhukset haluavat asua mahdollisimman pitkään kotonaan. Jotta turvallinen ja ihmisarvoinen asuminen olisi mahdollista, valtion ja kuntien on lisättävä merkittävästi kotihoidon resursseja.

EI KOROTUKSIA EIKÄ HUONONNUKSIA

8.11. 2018 pidetty syyskokous päätti lähettää Kemin kaupunginvaltuustolle seuraavan kannanoton:

Kemin kaupungin virkamiesten tilaajatiimi on esittänyt vuoden 2019 talousarvioon maksujen korotuksia ja palveluiden huononnuksia. Sekä terveyskeskusmaksuun että Sauvosaaren
sairaalan hoitopäivämaksuun esitetään melkein 20 prosentin korotuksia.

Korotuksilla ei kuitenkaan rahoitettaisi parempia palveluita,
vaan samaan aikaan korotusten kanssa palveluita esitetään huononnettavaksi. Poissa oleville terveydenhoitajille ei palkattaisi sijaisia ja Huvikummun neuvola lopetettaisiin. Huononnukset koskevat sekä nuoria että vanhoja: alle
25-vuotiaille ei tarjota ilmaista ehkäisyä terveysneuvonnassa ja kotihoitoon varattuja määrärahoja pienennetään.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistettavat säästöt ja
maksujen korotukset koskevat aina eniten heikoimmassa asemassa olevia, jotka tarvitsisivat eniten yhteiskunnan tukea. Lisäksi säästöt ovat aina vain kuvitteellisia. Todellisuudessa kunnan kustannukset kasvavat, kun palveluiden huonontumisen ja saatavuuden heikentymisen vuoksi ihmisten terveys- ja muut ongelmat pääsevät pahenemaan ennen kuin niihin ehditään puuttumaan. Silloin ihmiset joutuvat kärsimään enemmän ja silloin ongelmien hoitaminen tulee paljon
kalliimmaksi.

Vetoamme valtuustoon,
että se vuoden 2019 talousarviota hyväksyessään panostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiseen niiden huonontamisen sijasta.

Kirje Kemin sosiaali- ja terveyslautakunnalle

Useat yhdistyksemme jäsenet ovat kertoneet, että he ovat todenneet terveystarkas­tuksiin kutsumisen käytännön muuttuneen. Kroonista sairautta poteville ei enää tule kutsua vuositarkastukseen. Samoin kutsut leikkauksen jälkeisiin kontrolleihin ovat jääneet tulematta.

Aikaisemmin tällaiset kutsut ovat tulleet ja ihmiset ovat siihen tottuneet. Käytännön muuttuminen aiheuttaa sen, että monilta ajan varaaminen tarpeelliseen kontrolliin saattaa jäädä tekemättä. Sen seurauksena voi olla sairauden paheneminen. Siitä puolestaan seuraa tarpeetonta kärsimystä ihmiselle ja kustannuksia kaupungille, kun sairauteen päästään puuttumaan vasta sen päästyä etenemään pitkälle ja
kalliita hoitoja vaativaksi.

Olemme käsitelleet tätä ongelmaa Kemin Eläkeläiset ry:n johtokunnassa ja esitämme paluuta käytäntöön, jossa potilaille tulee kirjallinen kutsu vuosikontrolliin ja muihin tarpeellisiin tarkastuksiin.

Jos jostain syystä tällaiseen käytäntöön ei palata, muuttuneesta käytännöstä on tiedotettava laajasti ja näkyvästi. Myös perustelut käytännön huonontamiseksi olisi kerrottava.

Aloitteet Eläkeläiset ry:n edustajakokoukselle

Aloite Eläkeläiset ry:n edustajakokoukselle

ELÄKELÄISET SÄÄNNÖLLISEN TERVEYSSEURANNAN PIIRIIN

Suomessa on suhteellisen kattava terveydenhoitojärjestelmä, joka alkaa jo ennen syntymää äitiysneuvoloissa. Lapsilla on sitten neuvola, koululaisilla kouluterveydenhuolto, nuorilla miehillä armeija, opiskelijoilla oma terveydenhuoltonsa ja työssä käyvillä työterveyshuolto.

Työstä eläkkeelle siirtyminen merkitsee usein putoamista säännöllisen terveysseurannan ja kohtuuhintaisten palveluiden ulkopuolelle. Vaikka vanhuspalvelulaki edellyttää vanhuuseläkkeelle siirtyvien terveystilan ja palvelutarpeen yksilöllistä selvittämistä, useimmissa kunnissa sellaista selvitystä ei kuitenkaan tehdä. Ja vaikka selvitys tehtäisiinkin, monet eivät käytännössä saa tarvitsemiaan palveluita. Monissa kunnissa lääkäriin pääseminen on vaikeaa ja terveyskeskusmaksukin on esteenä vähävaraisimpien eläkeläisten lääkäriin pääsylle.

Vanhenevien ihmisten toimintakyvyn säilyttäminen edellyttää ennalta ehkäisevää toimintaa mm. riittävän usein tehtävien perusteellisten terveystarkastusten muodossa ja vaatii tarvittaessa myös kuntouttamista.

Hyvinvointi puolestaan edellyttää kohtuuhintaisten – tai mieluummin ilmaisten – ja helposti saavutettavissa olevien peruspalveluiden olemassa olemista.

Jotta itsenäinen suoriutuminen olisi mahdollista huonompikuntoisimmillekin, tarpeellisten palveluiden on oltava helposti saavutettavissa. Siksi palveluiden hajauttaminen ihmisten lähelle ja hyvä julkinen liikenne ovat tärkeitä.

Vanhuspalvelulaissa tarkoitettu varhainen tuki tarkoittaa sitä, että sairaudet ja muut ongelmat saadaan selville mahdollisimman aikaisin. Silloin sairaus voidaan vielä ehkä parantaa tai sen paheneminen estää ja huonoon suuntaan vievään ihmisen elämäntilanteeseen voidaan vaikuttaa. Siksi kaikki kuntalaiset on kutsuttava terveystarkastukseen ja elämäntilanteen selvittelyyn sinä vuonna, kun he täyttävät 65 vuotta ja sen jälkeen vähintään viiden vuoden välein. Jos henkilön tilanne tuntuu sitä vaativan, seuraava selvittely on tehtävä aikaisemminkin, esimerkiksi vuosittain.

Lisäksi tarvitaan palvelua, johon on helppo mennä ja johon ei tarvita kuukausien jonottamista. Tällainen on riittävällä henkilökunnalla varustettu vanhusneuvola (tai seniorineuvola), joka auttaa sekä terveysongelmissa että tarvittavien sosiaalipalvelujen järjestämisessä.

Esitämme, että

Lansi-Pohjan julkisten palveluiden puolesta

Kemin Eläkeläiset ry:n 10.11. pidetyssä syyskokouksessa käsiteltiin suunnitelmia Länsi-Pohjan terveyspalveluiden siirtämisestä Mehiläinen-konsernille.

Kokous vastustaa yksimielisesti tällaisia suunnitelmia ja vaatii terveys- ja sosiaalipalveluiden järjestämistä julkisena toimintana.

Kannanotto Kemin kaupungille johtokunnan kokouksesta 30.10.2017

Vuoden 2018 talousarvioon liittyen Kemin kaupungille lähetettiin seuraava kannanotto:

Olemme tyydytyksellä panneet merkille, että vuoden 2018 talousarvion valmistelussa on otettu huomioon aikaisempia vuosia paremmin vähävaraisten ja sairaiden tarpeet.

Tuemme ehdotusta terveyskeskusmaksun poistamisesta. Kun kynnys lääkäriin hakeutumiseen on mahdollisimman matala, monet sairaudet voidaan parantaa jo ennen niiden pahentumista kallista laitoshoitoa vaativiksi. Silloin ihmisten kärsimykset vähenevät ja kaupunkikin säästää.

Olemme useampaan kertaan esittäneet laitosten hoitajamitoituksen vähimmäismäärän nostamista arvoon 0,8. Olemme tyytyväisiä siitä, että nyt mitoitus esitetään nostettavaksi arvoon 0,65. Tavoitteena on oltava arvoon 0,8 pääseminen muutaman vuoden kuluessa.

Sote-kannanotto johtokunnan kokouksessa 15.3.2017

SOTE KOKONAAN UUSIKSIHallituksen sote-suunnitelmat merkitsevät palveluiden huonontumista, kansalaisilta perittävien maksujen korotuksia ja eriarvoisuuden lisääntymistä. Siksi me vaadimme ehdotetun muotoisen soten valmistelun keskeyttämistä.

Valmistelu on aloitettava uudelta pohjalta asiantuntijoita kuunnellen. Keskeisiä periaatteita valmistelussa ovat

• rahoituksen ja henkilökunnan huomattava lisäys perusterveydenhoitoon (terveyskeskuksiin)
• terveyskeskusmaksujen poistaminen ja muidenkin maksujen kohtuullistaminen
• palveluiden järjestäminen pääosin kuntien ja muiden julkisten yhteisöjen toimesta
• erityispalveluita tuottavien maakuntien itsenäisyyden takaaminen. Maakunnat eivät saa olla riippuvaisia valtion rahoituksesta, vaan niillä on oltava itsenäinen verotusoikeus. Maakuntien valtuustoilla ja muilla luottamushenkilöistä muodostuvilla elimillä on oltava todellista vaikutusvaltaa.

Aloite langattoman verkon saamisesta Pruntsille

Johtokunta päätti 15.3. pidetyssä kokouksessa lähettää Kemin kaupungille seuraavan esityksen:

Kemissä on mahdollista päästä ilman käyttäjätunnusta ja salasanaa ilmaiseksi langattomaan verkkoon mm. kirjastossa ja muuallakin Kulttuurikeskuksessa (ainakin kokoushuone 310) sekä ainakin sisäsatamassa ja kävelykadulla.

Esitämme, että kaupunki asentaa vastaavan mahdollisuuden myös Pruntsille, jonka tiloja useat järjestöt ja yksityisetkin käyttävät. Monissa kokouksissa tai muissa tilaisuuksissa yhteys verkkoon olisi hyvä olla olemassa, koska salissa on jo nyt valkokangas ja kiinteästi asennettu dataprojektori.

Verkkoyhteys tekisi myös mahdolliseksi henkilökohtaisen opastamisen tietokoneiden käytössä, kun tietokoneen käyttöä opetteleva henkilö tulee kannettavan koneensa kanssa Pruntsin kahvilaan ja perehtyy sen käyttöön osaavamman tuttavan opastuksella. Myös pienimuotoisten tietokonekurssien järjestäminen olisi mahdollista langattoman verkon ansiosta.

Tietokoneen käytön ja verkkoasioinnin opetteleminen on yhä tärkeämpää monien palveluiden siirtyessä verkon kautta käytettäviksi.

Kemin kaupungin kanssa selvitetty Pruntsin Nettiyhteys siellä on ollut nettiyhteys jo vuosia siitä on kaupunki vastannut nyt yhteydet on päivitetty ja siellä on langaton verkkoyhteys käytössä.

Vanhusneuvostoja koskeva aloite Eläkeläiset ry:n valtuustolle

Vanhusneuvostojen valintaperusteet, johto- tai ohjesäännöt, neuvoston käsiteltäväksi tuotavat asiat, käsiteltävien asioiden valmistelu, päätösten toimeenpano ja muut vanhusneuvoston tosiasialliseen merkittävyyteen vaikuttavat asiat vaihtelevat suuresti eri kunnissa.

Kun yhdistysten käyttöön saadaan esimerkkejä hyvistä käytännöistä, samanlaisia käytäntöjä on helpompi vaatia toteutettavaksi muissakin kunnissa.

Siksi Kemin Eläkeläiset ry esittää, että Eläkeläiset ry ryhtyy keräämään tietoja eri kuntien vanhusneuvostojen resursseista ja toiminnasta. Parhaista käytännöistä tehdään yhteenveto, joka lähetetään tiedoksi yhdistyksille ja aluejärjestöille, jotta nämä voivat vaatia vastaavia käytäntöjä muihinkin kuntiin.

Kemin Eläkeläiset ry:n johtokunta 16.2.2017

Eläkeläiset ry:n puheenjohtajan Martti Korhosen tilaisuus Pruntsilla 17.1.2017

Vaikka kysymyksessä ei olekaan varsinainen aloite tai kannanotto, yhteenveto tilaisuudesta on oheisena, koska alustuksessa ja keskustelussa käsiteltiin eläkeläisiä koskevia tärkeitä ajankohtaisia kysymyksiä.

Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen vieraili Pruntsin kahvilassa tiistaina 17.1.2017. Hänen alustuksessaan ja alustuksen jälkeen käydyssä keskustelussa tuli esille mm. seuraavassa käsiteltäviä asioita.

Äskettäin julkaistu tutkimus eläkeläisten tulojen kasvusta antaa väärän kuvan tilanteesta. Vaikka tulot ovat kasvaneet, elinkustannukset ovat samana aikana kasvaneet vielä enemmän. Eläkkeiden kasvu on myös jäänyt selvästi jälkeen palkkatulojen kasvusta.

Keskiarvot antavat väärän kuvan tilanteesta. Vuonna 2015 keskimääräinen eläke oli 1 613 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan lähes neljäsosalla eläkeläisistä eläke oli alle 1 000 euroa kuukaudessa ja satatuhatta sai vain vielä pienempää takuueläkettä.

Eläkeläiset ry lähtee siitä, että kaikkien eläkeläisten on saatava vähintään köyhyysrajan ylittävää eläkettä. Erityisesti kansaneläkkeisiin ja muihin pieniin eläkkeisiin on saatava reilut euromääräiset korotukset.

Taitelun indeksin muuttaminen on nyt esillä edustakuntaan tulleen kansalaisaloitteen vuoksi. Taitettu indeksi on monimutkainen kysymys. Taitetun indeksi vuoksi eläkkeiden kehitys on ollut selvästi huonompi kuin palkkatulojen kehitys. Toisaalta eläkkeiden sitominen palkkaindeksiin tuo isoihin eläkkeisiin suurempia korotuksia kuin pieniin eläkkeisiin. Viime vuosina palkat eivät ole nousseet, joten taitetusta indeksistä ei ole ollut haittaakaan. Ei kuitenkaan voida lähteä siitä, että palkat jäisivät pitkällä aikavälillä jälkeen elinkustannuksien noususta. Kun palkat nousevat ja yleinen elintaso paranee, myös eläkeläisten pitäisi saada osansa kehityksestä.

Palveluiden saatavuuteen vaikuttavat niistä perittävät maksut. Vaikka palvelu olisi lähelläkin, sen käyttäminen saattaa olla pienituloiselle eläkeläiselle mahdotonta siitä perittävien maksujen vuoksi. Siksi Eläkeläiset ry vaatii terveyspalveluiden ja muiden välttämättömien palveluiden maksuttomuutta. Käytännössä nykyinen hallitus toimii kuitenkin päinvastoin. Lääkekorvauksia huononnetaan ja kaikenlaisia maksuja ja omavastuuosuuksia korotetaan.

Kamppailujen jälkeen joku vuosi sitten voimaan saatua vanhuspalvelulakia nakerretaan koko ajan sisältäpäin. Eduskuntakäsittelyssä laista poistettiin sitova hoitajamitoitus, jonka pitäisi olla 1 tai vähintään 0,8. Kun mitoitusta ei ole laissa, hallitus voi itse esittää ja päättää huonon suosituksen (0,5) muuttamista vielä huonommaksi (0,4). Lisäksi hallitus esittää, että myös muut kuin oikeasti hoitotyötä tekevät ammattilaiset voitaisiin laskea mitoitukseen.

Muutenkin laki on jäämässä pelkiksi kirjaimiksi. Lakiin kirjoitettuja periaatteita toteutetaan huonosti. Esimerkiksi Kemissä lautakunnissa ja hallituksessa on päätetty monista eläkeläisiä koskevista asioista ilman että niistä olisi pyydetty lausunto lain edellyttämällä tavalla eläkeläisjärjestöiltä tai edes vanhusneuvostolta.

Vanhusneuvostojen toiminnan käytännöt vaihtelevat suuresti eri kunnissa. Eläkeläiset ry pyrkii ottamaan selville parhaita käytäntöjä ja kertomaan niistä huomioon otettavaksi esimerkiksi muuallekin.

Eläkeläisten on itse vaikutettava itseään koskeviin asioihin, muut eivät sitä tee. Esimerkiksi kilpailukykysopimus vaikuttaa myös eläkeläisten elämään, mutta 1,4 miljoonaa eläkeläistä ei lainkaan kuunneltu sopimusta valmisteltaessa. Kunnissakin tehdään paljon eläkeläisiin vaikuttavia päätöksiä, jotka koskevat mm. erilaisia palveluita, asumista ja liikkumisen esteettömyyttä. Siksi eläkeläisten on oltava aktiivisesti mukana tulevissa kuntavaaleissa sekä ehdokkaina että tukiryhmissä.

Johtokunnan 4.4.2016 kannanotto, joka on lähetetty Juha Sipilälle ja Juha Rehulalle sekä tieodtusvälineille.

EI LEIKKAUKSIA VANHOILTA VAMMAISILTA

Hallitus aikoo leikata 75 vuotta täyttäneiden vammaisten, muun muassa sokeiden sekä liikunta- ja kehitysvammaisten tukia. Tämä tarkoittaa, että jos ihmisellä on esimerkiksi vaikea kehitys-, näkö- tai liikuntavamma, muun muassa hänen kuljetuspalvelunsa, henkilökohtainen apunsa tai palveluasumisensa loppuvat sellaisina kuin ne ovat olleet ennen 75-vuotispäivää. Keskeinen ongelma on se, että mikäli palvelut jatkuisivatkin, niistä tulisi maksullisia.

Avun tarve ei suinkaan vähene ihmisen täyttäessä 75 vuotta, vaan useimmiten avun tarve kasvaa. Kysymyksessä onkin puhtaasti hallitusohjelman mukainen kaikkein puolustuskyvyttömimpiin kohdistuva uusi palveluiden leikkaus.

Muutosta valmisteleva perhe- ja peruspalveluministeri vakuuttaa ihmisten saavan edelleen tarvitsemansa palvelut. Samaan aikaan kerrotaan, että muutoksilla on tarkoitus saada aikaan 61 miljoonan euron säästöt. Mistä säästöt voivat syntyä, jos palveluita ei vähennetä tai muuteta vammaisten itsensä maksettaviksi?

Kemin Eläkeläiset ry vastustaa hallituksen suunnitelmia ja vaatii huononnuksen valmistelujen lopettamista.

Johtokunnan 26.2.2016 kirjelmä VR-yhtymälle sekä pääministerille ja liikenneministerille

JUNALIPPUJEN ELÄKELÄISALENNUS

VR on ryhtynyt mainostamaan alentaneensa junalippujen hintoja. Mainostaminen on harhaanjohtavaa, koska osalle matkustajista hinnoittelun muutos merkitsee matkustamisen huomattavaa kallistumista.

Paheksumme erityisesti sitä, että eläkeläisten alennusprosentti on nyt vain 20 aikaisemman viidenkymmenen sijasta. Suuri osa eläkeläisistä on vähävaraisia ja pitkillä matkoilla – esimerkiksi Kemistä Helsinkiin – lipun hinnan kallistuminen on merkittävän suuri. Monien Lapissa osuvien eläkeläisten lapset ovat joutuneet muuttamaan töiden perässä Etelä-Suomeen. Hintojen korotusten jälkeen lasten ja lastenlasten luokse matkustamista joudutaan vähentämään.

Emme hyväksy eläkeläisalennuksen pienentämistä. Vaadimme paluuta aikaisempaan 50 prosentin alennukseen

Syyskokouksen 6.11.2015 esitys Kemin kaupunginvaltuustolle

HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTEN LAITOKSISSA JA TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA

Eduskunta päätti vanhuspalvelulain hyväksymisen yhteydessä, että lakiin lisätään minimivaatimus laitosten ja tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksesta, jos vuoden 2014 loppuun mennessä ei päästä vähintään 0,5 hoitajaan vanhusta kohti (eli viisi hoitajaa kymmentä vanhusta kohti).

Tavoitteeseen ei ole kaikkialla päästy, joten eduskunnan tahdon mukaisesti mitoitusvaatimus olisi lisättävä lakiin. Suuntaus näyttää kuitenkin olevan päinvastainen. Hallitusohjelman mukaan jo alkujaankin heikko tavoite on tarkoitus laskea 0,4 hoitajaan vanhusta kohti. Lisäksi hallitusohjelman mukaan hoitohenkilökuntaan voitaisiin laskea oppisopimuskoulutettavat, sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat ja muut ilman sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista koulutusta olevat henkilöt.

Hoitajamitoitusta arvioitaessa on muistettava, että laitoksissa ja tehostetussa palveluasumisessa tehdään keskeytymätöntä vuorotyötä. Sen vuoksi 0,4 hoitajaa vanhusta kohti ei suinkaan tarkoita neljää paikalla olevaa hoitajaa kymmentä vanhusta kohti. Kun kaksi hoitajaa on eri vuorossa ja yksi vapaapäivällä, jäljelle jää yksi paikalla oleva hoitaja kymmentä vanhusta kohti. Lisäksi pitää varautua siihen, että vuorolistan mukaisesti paikalla oleva hoitaja saattaakin olla sairaana. Siinäkin tapauksessa paikalla on oltava riittävästi henkilökuntaa.

Vaikka hallitus sallisi laitosten toiminnan vähäisellä ja ammattitaidottomalla henkilöstöllä, kuntien ei tietenkään tarvitse sitä noudattaa. Mm. tässä asiassa asiantuntija oleva ammattiliitto Super esittää, että vähimmäismäärän olisi oltava 0,8 hoitajaa vanhusta kohti.

Esitämme, että

valtuusto päättää, että vanhuksille tarkoitetuissa laitoksissa ja tehostetussa palveluasumisessa hoitajamitoituksen vähimmäismäärän on oltava Kemissä 0,8 hoitajaa vanhusta kohti. Tällöin henkilöstöön lasketaan mukaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät kuten sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja -kasvattajat, koulutetut kotiavustajat ja kodinhoitajat, geronomit ja kuntoutushenkilökunnasta fysioterapeutit ja toimintaterapeutit sekä lähiesimiehet, kuten osastonhoitajat. Lähiesimiehet ja kuntoutushenkilöstö huomioidaan henkilöstömitoitukseen kuitenkin vain sillä osuudella, kuin he osallistuvat välittömään (asiakaskohtaiseen) hoitotyöhön.

Vaatimus koskee kaupungin omia laitoksia ja ostopalveluna toteutettavia palveluita.

Kirjelmä Sosiaali- ja terveysministeriölle elokuussa 2015

ELÄKELÄISIIN KOHDISTUVAT LEIKKAUKSET ON ESTETTÄVÄ

Hallituksen ohjelmassa on useita eläkeläisiin kohdistuvia huononnuksia. Haluamme kiinnittää kansalaisten sosiaalipalveluista ja terveydestä vastaavan ministeriön huomion pariin niistä.

Vanhuspalvelulaki ja laitosten henkilöstömitoitus

Ensinnäkin muistutamme siitä, että eduskunta päätti vanhuspalvelulain hyväksymisen yhteydessä, että lakiin lisätään minimivaatimus laitosten ja tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksesta, jos vuoden 2014 loppuun mennessä ei päästä vähintään 0,5 hoitajaan vanhusta kohti.

Tavoitteeseen ei ole kaikkialla päästy, joten eduskunnan tahdon mukaisesti mitoitusvaatimus olisi nyt lisättävä lakiin. Säädöksen saaminen lakiin on nyt osoittautunut entistäkin tärkeämmäksi: kun laissa ei ole minimivaatimusta, hallitusohjelmaan on voitu kirjata tavoitteita, jotka huonontaisivat nykyistäkin kehnoa tilannetta. Hallitusohjelman mukaan 0,4 hoitajaa vanhusta kohti olisi riittävä. Lisäksi hoitohenkilökuntaan voitaisiin laskea oppisopimuskoulutettavat, sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat ja muut ilman sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista koulutusta olevat henkilöt.

Laitospaikkoja on viime vuosina vähennetty ja suunnitelmissa on niiden vähentäminen entisestään. Se merkitsee, että laitoksiin tulevat vanhukset ovat entistäkin huonokuntoisempia. Siksi riittävä henkilökunta, joilla on korkeatasoinen ammatillinen osaaminen, on entistäkin tärkeämpää.

Esitämme, että ministeriö valmistelee kiireellisesti vanhuspalvelulakiin sellaisen muutoksen, jossa hoitohenkilöstön minimivaatimuksena on 0,8 hoitajaa vanhusta kohti vanhainkodeissa ja tehostetussa palveluasumisessa. Lakiin on myös lisättävä vaatimus hoitajien riittävästä ammatillisesta koulutuksesta ja pätevyydestä.

Eläkeläisten asumistuki

Hallitusohjelmaan on kirjattu eläkeläisten asumistuen muuttaminen yleisen asumistuen mukaiseksi. Tämä merkitsee suuruusluokaltaan 100 euron vähennystä useimpien eläkeläisen kuukausittain saamaan tukeen. Leikkaus on sietämättömän suuri, koska asumistukea saavat nimenomaan pienituloiset eläkeläiset. Heille 100 euron kuukausittainen vähennys käytettävissä oleviin rahoihin merkitsee pahimmillaan asunnosta pois muuttamista ja sosiaalitoimen asiakkaaksi siirtymistä.

Sen lisäksi, että jo periaatteessa on väärin kohdistaa leikkauksia vähätuloisiin eläkeläisiin, leikkaukset merkitsevät monessa tapauksessa kuntien sosiaalimenojen kasvua. Laskelmat saavutettavista yli 100 miljoonan euron säästöistä eivät siten varmastikaan pidä paikkaansa.

Esitämme, että ministeriö tarkistaa Kelan laskelmat ja ottaa huomioon leikkauksista muualle syntyvät kustannukset sekä leikkauksista seuraavat inhimilliset kärsimykset ja päättää säilyttää eläkeläisten asumistukijärjestelmän entisellään.

Kevätkokouksen 13.3.2015 esitys valtioneuvostolle ja eduskuntaryhmille

HENKILÖSTÖMITOITUS ON SAATAVA VANHUSPALVELULAKIIN

Eduskunta päätti vanhuspalvelulain hyväksymisen yhteydessä, että vuonna 2015 lakiin lisätään velvoite henkilöstön vähimmäismäärästä vanhainkodeissa ja tehostetussa palveluasumisessa, jos kaikissa kunnissa ei päästä vuoden 2014 loppuun mennessä vähintään 0,5 hoitajaan vanhusta kohti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän selvityksen mukaan suositellun 0,5:n alle jäädään joka kymmenennessä laitoksessa. Siksi hoitajamitoitus on lisättävä lakiin vielä tämän vaalikauden aikana.

Tuemme Lähi- ja perushoitajaliitto Superin kantaa, jonka mukaan hoitajamitoituksen on oltava vähintään 0,8. Suosituksena ollut 0,5 on liian vaatimaton. Superin esimerkkilaskelman mukaan lukuun 0,5 päästään esimerkiksi 25 henkilön laitoksessa siten, että päivävuorossa ja iltavuorossa on neljä hoitajaa, yövuorossa yksi ja vapaalla 3,5 hoitajaa. Käytännössä hoitajia on tällä mitoituksella koko ajan liian vähän.

Valvovien viranomaisten on huolehdittava siitä, että mitoitukseen lasketaan mukaan vain oikeasti hoitotyötä tekevät. Vaikka henkilöllä olisi esimerkiksi lähihoitajan koulutus, häntä ei saa laskea mukaan hoitohenkilöstöön, jos hänen pääasiallinen tehtävänsä on ruuan laitto tai siivous tai erilaiset toimistotyöt.

Eläkeläiset ry:n Meri-Lapin eläkeläisjärjestöjen vaatimus alueen kuntapäättäjille, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnolle sekä valtioneuvostolle

Asia: Oma SOTE-alue Meri-Lappiin

Me allekirjoittaneet eläkeläisjärjestöt olemme huolestuneina todenneet, että valtioneuvosto on esittämässä Lapin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä siten, että koko Lappi olisi yhtenä alueena Rovaniemen ollessa vastuukuntana.

Nykyisen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin (Meri-Lapin) kunnat tarvitsevat oman SOTE-alueen. Muuten alue jäisi paitsioon ja asukkaiden perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoidon palvelut vaarantuisivat.

Siksi eläkeläisjärjestöt ovat päättäneet vaatia, että Meri-Lapin alueelle tulee perustaa oma SOTE-alue asukkaiden terveydenhuollon ja sosiaalihuollon turvaamiseksi.

Meidän mielestämme Lapin pitkät etäisyydet ja Meri-Lapin asukaspohjakin edellyttävät erikoissairaanhoidon palveluita ja vaatimuksemme toteuttamista.

Kemissä 3.2.2014

Rytikarin Eläkeläiset ry Kemin Eläkeläiset ry

Tervolan Eläkeläiset ry Tornion Seudun Eläkeläiset ry

Simon Eläkeläiset ry Aavasaksan Eläkeläiset ry